Odotukseni kotiäitiydestä vs todellisuus tähän mennessä

Olen nyt kohta ollut vuoden poissa työelämästä, vanhempainvapaa päättyy kesäkuun lopulla. Miten sitten on mennyt?

Paksunnetulla fontilla oletukseni, kursivoituna miten kävi.

Kuva googlesta

Sekoan ja joudun pakkohoitoon.
Ajoittain seinät kaatuvat pahasti niskaan. Takana muutama hermoromahdus, onneksi viilipytty mies osaa takoa järkeä kaaliin.

Taloudellinen konkurssi.
Taloudellista totuttelua. Pieniä konkursseja. Kyllähän se korpeaa (ja ajoittain tosi lujaa) kun tulot tippuivat entisestä noin 1000€.. Nykyään omia hankintojaan joutuu pohtimaan tarkemmin, tämä taas on johtanut siihen, että olen muuttunut tarkaksi. Ruokakauppa valitaan usein sen perusteella, kummassa on paremmat tarjoukset. Enään en välttämättä osta viittä paitaa 20 eurolla, vaan saatan panostaa vain yhteen, jota sitten yhdistelen (toki välillä viisi paitaa 20 eurolla tulee tarpeeseen).

En todellakaan pysty olemaan kotona koko vanhampainvapaata. Lapsi menee tarhaan heti vapaiden päätyttyä.
Kas vain.. Toista lasta pukkaa, ennen seuraavan äitiyslomaa ja vanhempainvapaata ehdin olla töissä viisi viikkoa, eikä se edes tunnu pahalta, enään. Toisaalta otin kierroksia myös pikku-ukon mahdollisesta tarhaan menosta ennen raskautumistani, vuorotyö ja pieni lapsi.. Yhtälö ei houkutellut.

Parisuhde heikkenee, arki koostuu riitelystä ja kireistä väleistä.

Parisuhde voi hyvin. Tällä hetkellä en edes muista, milloin viimeksi riideltiin, saatikka mistä. Toki ajoittain pinna kiristyy ja pieniä napsahduksia tapahtuu viikottaisella tasolla, mutta isommilta riidoilta ollan nyt säästytty (koputtaa puuta).

Meidän onneksi pikku-ukko käy nukkumaan viimeistään kl. 19. Tämän jälkeen loppu ilta on vain meille kahdelle. Usein se ilta meneekin elokuvan tai jonkun sarjan parissa, ellei sitten innostuta pelaamaan lautapelejä alkuyöhön asti! 

Kaiken kaikkiaan äitiysloma ja hoitovapaa on siis sujunut ehdottomasti yli odotusteni. Mutta pakko kyllä todeta, että heinäkuussa alkava viiden viikon työrupeama tulee kyllä tekemään hyvää! On kiva päästä ylläpitämään omaa ammattitaitoaan ja tienata vähän ns. sukan varteen. Sillä aikaa kun meikä paiskoo sairaalalla töitä saavat perheen pojat viettää aikaa yhdessä. Tähän mennessähän pojat ovat viettäneet keskenään vain maksimissaan yhden yön, joten uskon heidänkin suhteelleen tekevän hyvää tämä miehen viiden viikon koti-isyys rupeama!